Näillä sivuilla oleva teksti on vaarini Gabriel Asikaisen kirjoittamista päiväkirjoista, muistelmista, kirjeistä ja muista kirjoituksista tarkasti hänen kirjoittamallaan tavalla. Olen kuitenkin lisännyt muutamaan paikkaan sulkeiden sisään häneltä unohtuneita kirjaimia sekä lisännyt muutaman väliotsikon ja huomautuksen. Laitoin myös Gabrielin kirjoittaman tekstin lomaan valokuvia ja karttoja antamaan vielä tarkemman kuvan hänen kertomistaan asioista. Lisäsin yläpalkissa olevaan "kirjoitukset lehtiin" -jaksoon hänen vaimonsa Tildan mainion kertomuksen heidän virkistysmatkastaan Swakopmundiin vuoden 1923 lopulla. Alkuperäiset Gabrielin kirjoittamat tekstit ovat Kansallisarkistossa Oulussa.

Gabrielin isän puoleinen suku asui kirkonkirjojen mukaan Sulkavalla ainakin 1700-luvun alusta alkaen. Vuonna 1812 Sulkavalla syntynyt Olavi Laurinpoika Asikainen muutti Rantasalmella syntyneen vaimonsa Valpuri Wunuckan, veljensä ja neljän lapsensa kanssa Juvalle vuonna 1791. Vuonna 1801 perhe muutti edelleen Puumalan Kaipaalan kylään.

Olavin ja Valpurin poika Lauri Olavinpoika Asikainen meni vuonna 1808 naimisiin Juvalla syntyneen Eeva Henrikintytär Härkösen kanssa. He saivat Puumalassa kuusi lasta. Sukua jatkoi Olavi Laurinpoika Asikainen, joka meni vuonna 1843 naimisiin Juvalla syntyneen Eeva Sofia Laurintytär Hämäläisen kanssa.

Seuraavan sukupolven isäntä oli vuonna 1843 syntynyt Kaarle Olavinpoika Asikainen. Hän meni vuonna 1868 naimisiin Juvalla syntyneen Anna Henriikka Janhusen kanssa.

Sukuhaaraa jatkoi vuonna 1871 syntynyt Kaarlo August Kallenpoika Asikainen, joka meni vuonna 1889 naimisiin Juvalla vuonna 1867 syntyneen Ulla-Maria Pulkkisen kanssa. Ulla-Maria oli tullut taloon piiaksi. Heille syntyi 25.9.1890 poika, jonka nimeksi tuli Gabriel Asikainen. Leskeksi jääneellä vaarilla oli uuden vaimonsa kanssa myös pieniä lapsia. Tämä asumisjärjestely ei pidemmän päälle sopinut Gabrielin vaarille, vaan hän ajoi esikoispoikansa perheineen pois talostaan, kun Gabriel oli vasta puolen vuoden ikäinen.

Perhe kasvoi ja he asuivat vaatimattomasti Puumalassa, Juvalla, Kerimäellä ja lopulta taas Puumalassa. Gabrielilla ei ollut mahdollisuutta käydä edes kansakoulua. Hän kävi kiertokoulua kaikkineen 4-5 viikkoa. Lukemaan ja kirjoittamaan hänet opetti hänen oma äitinsä. Hän innostui kirjoittamaan päiväkirjoja Japanissa lähetystyötä tehneen naisen kirjoittaman kirjan ansiosta. Gabriel kiinnostui uskonnollisista asioista kuunneltuaan lähetystyöstä kertovia kiertäviä saarnaajia.

Leipänsä hän tienasi kodin ulkopuolella savotoissa, höyrylaivojen konemiehenä ja muissa sekalaisissa töissä.

Gabrielin elämän suunta muuttui, kun hän sai syksyllä 1912 kirjeen Juvalla vietettyjen lapsuuden vuosien ajoilta tutulta naiselta. Siinä tämä Hilja Härkönen ehdotti, että Gabriel lähtee opiskelemaan Helsinkiin Sörnäisten Kristilliseen Kansanopistoon. Hän lupasi järjestää 400 markkaa lainaksi opintoja varten. Tämä sitten toteutuikin. Gabriel kävi tämän opiston vuosina 1912-1913. Koulun johtaja Edvard Einiö kannusti häntä silloin ryhtymään käytännölliseksi lähetysmieheksi. Samalla opintojaksolla oli myös jaakkimalainen Tilda Laakkonen, josta tuli seitsemän vuotta myöhemmin hänen vaimonsa.

Opiston jälkeen Gabriel teki satunnaisia töitä mm. oli seppänä laivatelakalla ja konemiehenä Saimaan kanavalla liikkuneessa höyrylaivassa. Vuosina 1915-1916 hän oli Kuoreveden pappilassa renkinä. Kuorevedellä pidetyssä lähetyskokouksessa kesällä 1916 kysyi lähetyssaarnaaja Aatu Järvinen, tahtoisiko Gabriel lähteä käytännöllisenä työmiehenä lähetysalalle Afrikkaan. Se sopi Gabrielille. Hän sai pian lähetysjohtaja Tarkkaselta kutsun tulla Helsinkiin.

Vuosina 1916-1918 hän opiskeli Suomen Lähetysseuran lähetyskoulussa ja samaan aikaan käsityöläiskoulussa, jolloin hän opetteli monia taitoja eri alojen yrityksissä. Näin Gabriel kouluttautui Suomen Lähetysseuran käsityöläislähetiksi.

Gabriel ja Tilda Laakkonen menivät kihloihin 9.7.1918 Puumalassa, naimisiin 16.10.1919 Jaakkimassa. Ensimmäinen lapsi, minun isäni Matti, syntyi 16.6.1920 Oulussa. Gabriel oli siellä Nuorten Ystävien perustaman työkoulun johtajana ja Tilda opetti Oulun Raajarikkoisten lastenkodissa.

Ensimmäinen Ambomaan matka alkoi elokuussa 1920. Matkaan lähtivät Gabriel ja Tilda Asikainen sekä heidän Matti-poikansa viiden muun Suomen Lähetysseuran lähetin kanssa.

Hän oli Ambomaalla ainakin seppä, puuseppä, kirvesmies, asentaja, tiilien tekijä, kirjanpainokoneen hoitaja, autonkuljettaja, mustien nuorten miesten työkoulun opettaja ja saarnaaja. Kun klikkaat tätä värillistä kohtaa, saat esille karttoja alueista, joilla Gabriel Ambomaalla liikkui.

Ambomaalla syntyivät Eero (30.4.1922), Aino (12.4.1924), Lauri (1.1.1926) ja Yrjö (7.3.1928). Suomeen he palasivat kesäkuussa 1929.

He asuivat ensin vähän aikaa Puumalassa Gabriel Asikaisen isän kodin vieressä. Sieltä he muuttivat Muhokselle Pohjolan poikakotiin, missä Gabriel oli opettajana. Muhokselta he muuttivat keväällä 1930 Utajärvelle Murronkylässä olevaan Koivulan taloon. Siellä perheeseen syntyi vielä kaksi lasta, Kerttu 27.7.1930 ja Elias 7.6.1933.

Gabriel Asikainen lähti toiselle Ambomaan matkalle ilman perhettään. Matka alkoi toukokuussa 1935. Tilda oli silloin 42-vuotias, Matti 14-vuotias, Eero 13-vuotias, Aino 11-vuotias, Lauri 9-vuotias, Yrjö 7-vuotias, Kerttu 4-vuotias ja Elias 2-vuotias. Muu perhe jäi viljelemään Koivulan taloa Utajärvellä. Tarkoitus oli, että hän viipyy matkalla 4-5 vuotta, mutta hän palasi Suomeen vasta 11 vuoden kuluttua vuonna 1946. Matka venyi toisen maailmansodan takia.

Tämän matkan aikana heidän lapsistaan kuolivat Eero (17.9.1937), Aino (3.4.1941) ja Lauri (26.6.1943). Yrjö kuoli 10.11.1947, kun Gabriel oli jo kotona. Kaikki nämä nuorena kuolleet lapset olivat syntyneet Ambomaalla.

Gabriel Asikainen teki kolmannenkin matkan ilman perhettään. Matka alkoi marraskuussa 1950. Gabriel oli silloin 60-vuotias. Tilda oli silloin 58-vuotias ja sairasti keuhkotautia. Gabriel sai Ambomaalla sydänkohtauksen, mihin hän puolentoista kuukauden kuluttua kuoli 20.8.1953. Hänet on haudattu Onandjokuen hautausmaalle Ambomaalla.

Hänen leskensä Tilda kuoli Tampereella Kaupinhovin parantolassa 19.10.1956. Hänet on haudattu lastensa viereen Utajärvellä olevaan sukuhautaan.

Juuret Juvalta

Tälle sukuhaudalle oli tuotu vuonna 2022 kaunis kranssi, johon kiinnitetyssä tuohessa lukee: "JUURET JUVALTA."

Gabrielin äiti oli Juvalta, isän äiti oli Juvalta, isän isän äiti oli Juvalta ja isän isän isän äiti oli Juvalta.

Ohje

• Kun klikkaat sivuilla olevia sinisiä kohtia, saat esille asiaa valaisevan tekstin.

Gabrielin ja Tildan kirjeet

Olen kirjoittanut puhtaaksi kaikki Gabrielin ja hänen vaimonsa Tildan kirjoittamat ja saamat kirjeet. Lisäsin kirjeisiin loppuviitteitä, joissa kuvaan niissä mainittuja henkilöitä ja paikkoja. Kirjoitin kansioon myös luettelot Gabrielin ja Tildan kirjeissään mainitsemista henkilöistä. Kokosin kansioon myös kuvailun paikoista ja laajemmistakin alueista, joissa Gabriel Afrikassa vuosien aikana liikkui. Tämä kansio on luettavissa Kansallisarkistossa Oulussa, minne sen lahjoitin.

Erkki Asikainen
Gabrielin pojanpoika