Jälleen yhden suomalaislähetin maallinen vaellus on päättynyt. Tällä kertaa oli herra Asikaisen vuoro. Hänet tällä tavalla haki pois itse Jumala. Hän sairastui ja oli hoidettavana Onandjokwen sairaalassa, kunnes Herran kutsu kohtasi hänet 20 elokuuta.
Sunnuntaina 23. päivän aamuna ennen jumalanpalvelusta soi Oniipan kirkon kuolinkellot. Runsas ihmisjoukko kokoontui Onandjokwen hautausmaalle. Hautaan siunauksen toimitti pastori Manja (Kivinen). Eriksson, Hynönen ja Auala puhuivat. Lisäksi miehet Kekki, Hatakka ja Poikolainen lukivat Herran sanaa.
Herra Asikaisen hautakumpu peittyi kauniisiin kukkiin. Ne kertoivat siitä, kuinka vainajalla oli paljon ystäviä ja hänestä pitivät sekä suomalaiset että ambolaiset. Asikainen oli vaatimaton eikä halunnut tehdä itsestään numeroa eikä havitellut valtaistuimia. Ei. Hän halusi olla ihmisten kanssa, palvella ja auttaa heitä. Siksi nyt muistamme hyvää ystäväämme.
Jumala itse lohduttakoon Asikaisen leskeä ja lapsia. Herra suokoon heille voimia kantaa taakkaa, joka tällä hetkellä heitä itkettää. Heillä on kuitenkin jälleennäkemisen toivo tuolla ylhäällä.
(ristin kuva on lehdestä, Seppo Kalliokosken tytär käänsi tekstin)